VIRON KYLPYLÄT - TERVEYDEKSESI JO 200 VUOTTA!

VIRON KYLPYLÄT – TERVEYDEKSESI JO 200 VUOTTA!

Virossa on usean sadan vuoden kylpyläperinteet. Yksi syy Viron kylpylöiden syntyyn on ollut paikallinen, hoitavista ominaisuuksistaan tunnettu muta. Pärnu, Haapsalu, Kuressaare ja Narva-Jõesuu ovat olleet trendikkäitä kylpyläkohteita jo 1820-luvulta lähtien, mutta nykyisin myös Värska, Kubija, Pühajärve, Toila, Viimsi ja tietenkin Tallinna voivat ylpeillä huippukylpylöillä.

AIDOKSI TERVEYDEKSESI – HELPOSTI JA MUKAVASTI

Kylpylöiden suosio on suoraan verrannollinen Viron terveysmatkailun kehittymiseen. Nykypäivän kiireisessä elämäntyylissä virkistävä tauko on paras tapa pysyä terveenä. Laadukkaat hoidot takaavat, että saat täyden hyödyn irti lomasta missä tahansa kylpyläkohteistamme.

VIRON TERVEYSKYLPYLÄT – HELPOSTI PAREMPI LOMA, OLO JA TERVEYS

Virolaisten terveyskylpylähotellien laatuluokitusjärjestelmä luotiin vuonna 2008 ja akkreditoitiin ensimmäiset kylpylät. Laatuluokitus on suunniteltu informoimaan asiakasta kunkin kylpylän palvelutarjonnan laajuudesta ja sisällöstä. Se, vastaavatko kylpylän palvelut laatujärjestelmän vaatimuksia ja missä määrin, on asiakkaalle laatutakuu, jonka voi ottaa ohjenuoraksi, kun lomailee virolaisissa kylpylöissä.

Neljän tähden terveyskylpylän taso on tähän mennessä myönnetty Viimsi Spa’lle. Kolme tähteä ovat saaneet Tervis Medical Spa, Kuntoutuskeskus Viiking ja Kuntoutuskeskus Estonia Pärnussa, Fra Mare Thalasso Spa ja Laine Spa Hotel Haapsalussa sekä Toila Spa ja Värska Spa.

Wellness- eli hyvänolon kylpylöille ollaan kehittämässä samanlaista laatujärjestelmää. Toivomme, että ensimmäiset wellness-kylpylät akkreditoidaan jo lähitulevaisuudessa.

  • 1796

    Ensimmäinen kylpylaitos

    Meri ja supelasutused Kadriorus (fragment), EKM j 190:149 G 2272, Eesti Kunstimuuseum, http://www.muis.ee/museaalview/1484758

    Yksi Viron tiettävästi ensimmäisistä kylpylaitoksista oli Viimsin kartanon yhteydessä toiminut Carlsbad, johon kuului myös ravintola ja majatalo. Carlsbadin vanavedessä alettiin perustaa yhä uusia samankaltaisia keskuksia. Vuonna 1798 Löwenruhin eli Roosnan kesäkartanossa käynnisti toimintansa huvittelukeskus tanssiaissaleineen, keila- ja ampumaratoineen, konditorioineen ja ravintoloineen. Vieraita houkuttelemaan perustettiin myös kolme pukeutumistiloilla varustettua kylpyhuonetta. Vuonna 1812 samanlainen keskus avattiin Wittenhofin kesäkartanoon. Seuraavana vuonna raatiherra Johann Andreas Wetterstrand avasi Tallinnan vanhaankaupunkiin makeanvedenkylpyihin erikoistuneen kylpylaitoksen samoin kuin poliisikomissaari Benedikt Georg Witte Kadriorgin rantaan ja tohtori Samuel Reinhold Winkler Mustjõen kesäkartanoon. Vuonna 1815 joukkoon liittyi tallinnalaisen teurastaja Johann Krauspin perustama kylpylaitos Tallinnan Suuren rantaportin tienoilla.

  • 1813

    Ensimmäinen merikylpylä

    Tallinn, Pirita, grupp suvitajad rannaliivas., TLM F 5638, Tallinna Linnamuuseum, http://www.muis.ee/museaalview/2162787

    Viron tiettävästi ensimmäinen merikylpylä aloitti toimintansa vuonna 1813 Tallinnan lähistöllä Kadriorgissa. Keisarilliselle perheelle kuuluvat palatsi ja puisto, Benedikt Georg Witten kylpylaitos, majatalo, hevostalli ja uimahuoneet meren rannalla muodostivat kokonaisuuden, josta sai alkunsa ilmeisesti Venäjän imperiumin ensimmäinen merikylpylä. Kävijöille tarjottiin lämpimiä ja kylmiä merivesikylpyjä sellaisenaan sekä lääkeyrteillä höystettynä. Tulevina vuosikymmeninä Kadriorgista muodostui venäläisen yläluokan trendikohde, jossa kävivät kylpylähoidoissa vuonna 1832 myös tsaari Nikolai I:n kolme tytärtä.

  • 1824

    Saarenmaan ensimmäinen mutahoitola

    Kuressaare, linna supelasutus, ERM Fk 2805:10, Eesti Rahva Muuseum, http://www.muis.ee/museaalview/564126

    1800-luvun alkupuolella eräs ennakkoluuloton ja yritteliäs saarenmaalainen talonpoika tarjosi saunassaan mutakylpyjä maksua vastaan. Tästä innostuneena paikallinen kartanonpatruuna loi Rootsikülaan kuuden kylpyhuoneen mutahoitolan. Ensimmäiset vieraat saapuivat Baltian kuvernementista ja Pietarista. Hyvät hoitotulokset herättivät kiinnostusta, ja keisarillinen Liivinmaan terveydenhoitohallitus teetti Saarenmaan merimudan koostumuksesta ja vaikutuksista kliiniset tutkimukset. Rootsikülan mutahoitola toimi vuoteen 1836 saakka, mutta paikallisilla maatiloilla tarjottiin halukkaille merimutakylpyjä koko 1800-luvun ajan.

  • 1825

    Haapsalun kylpylän synty

    Haapsalu Suur Promenaad. Postkaart. Jaan Moik’i erakogu.

    Haapsalun kylpylän perustamisvuotena pidetään vuotta 1825, jolloin ensimmäinen kreivi Magnus de la Gardien rakennuttama kylpylä-mutahoitola aloitti toimintansa. Tämän merkittävän tapahtuman taustalla oli ennen muuta tohtori Carl Abraham Hunnius, joka oli äärimmäisen kiinnostunut paikallisen mudan hoitovaikutuksista. Hunniuksen omistautuminen ja määrätietoisuus loivat edellytykset tuloksekkaalle hoitamiselle. Kesällä 1830 Haapsalun kylpylässä oleskeli jo 260 vierasta. Samana vuonna alkoivat Haapsalun promenadin rakennustyöt.

  • 1838

    Pärnun kylpylän synty

    Syksyllä 1837 Pärnun raadille esitettiin kylpylälaitoksen perustamista koskeva anomuskirjelmä. Heinäkuun 28:ntena vuonna 1838 kylpylä ottikin vastaan ensimmäiset vieraat. Kesällä tarjottiin lämpimiä merivesikylpyjä ja mahdollisuutta ”kylmässä” merivedessä pulahteluun. Talvella kylpylälaitos toimi saunana.

  • 1840

    Kuressaaren kylpylän synty

    Grupp turiste kõlakoja ees , SM F 3761:904 F, Saaremaa Muuseum, http://www.muis.ee/museaalview/1563021

    Weisen mutahoitola – pieni olkikattoinen puutalo – avasi ovensa kesällä 1840, ja Kuressaaresta tuli Viron neljäs kylpyläkaupunki.

  • 1845

    Haapsalu–Pietari-laivayhteys

    Fotopostkaart. Suur grupp inimesi (kontserdipublik?) Haapsalu pargis, HKM Fp 815:108 F 3364, Hiiumaa Muuseum, http://www.muis.ee/museaalview/1841644

    Vuonna 1845 Haapsalu sai säännöllisen höyrylaivayhteyden Pietariin. Sen ansiosta myös Haapsalun tunnettuus kasvoi nopeaa vauhtia ja kaupungista kehkeytyi keisarillisen perheen suosituin kesänvietto- ja terveydenhoitokohde Virossa. Vuosina 1845–46 kartanonomistaja Adam Theodor Andreas von Ungern-Strenberg rakensi Haapsaluun yläluokalle suunnatun, nykyaikaisesti sisustetun mutahoitolan.

  • 1876

    Kuressaaren kylpylän kehitys

    Kuressaare laht, esiplaanil pirjekad, SM F 3761:995 F, Saaremaa Muuseum, http://www.muis.ee/museaalview/1610961

    Vuonna 1876 avattiin Kuressaaren edustavin, tohtori Mierzejevskin johdolla rakennettu Roomassaaren mutahoitola. Vuonna 1883 hoitola täydentyi 36 kylpyhuoneen mutahoitola. Tämä vauhditti myös kaupungin kasvojenkohotusta ja erilaisten rakennusten pystyttämistä juuri lomanviettäjiä varten.

  • 1876

    Narva-Jõesuun ensimmäinen vesihoitola

    Vuonna 1876 näki päivänvalon Narva-Jõesuun kesänviettoalueen vesihoitola. Vuonna 1894 virallisen kylpylästatuksen saaneesta Narva-Jõesuusta muodostui Pietarin älymystön uusi suosikkikesäpaikka – ”Pienois-Pietari”, ”Itämeren helmi” – jossa Pietarin ja muiden Venäjän kaupunkien ylhäisö oleskeli.

  • 1890

    Venäjän keisarillinen kylpyläkaupunki Pärnu

    Vuonna 1890 Pärnussa aloitti toimintansa uusi, nykyaikainen kylpylaitos, ja samana vuonna Pärnu liitettiin Venäjän keisarillisten kylpyläkaupunkien luetteloon. Virallinen tunnustus vauhditti kylpyläkaupungin kehitystä – suunniteltiin uusia puistokatuja, laajennettiin merenrannan puistoaluetta, rakennettiin huvimajoja, velodromi ja tenniskentät, lasten leikkikenttiä sekä suunniteltiin edustava huvilakaupunginosa. Kesänviettoelämä keskittyi yhä enemmän Rantapuistoon ja sen läheisyyteen.

  • 1902

    Narva-Jõesuun kehitys

    Myös Narva-Jõesuu laajeni kylpyläkaupunkina vuonna 1902, kun jälleen yksi vesihoitola aloitti toimintansa. Vuonna 1909 kaupunkiin perustettiin myös parantola. Pääasiallisina hoitokeinoina Narva-Jõesuun vesihoitolassa käytettiin makeanvedenkylpyjä, mäntyuute-, muta-, rikki-, hiilidioksidi- sekä höyrykylpyjä mutta myös suihkuja, hierontaa, sähköhoitoa jne.

     

  • 1922

    Matkatoimisto Eesti Reisibüroo

    Vuonna 1922 perustettu osakeyhtiömuotoinen matkatoimisto Eesti Reisbüroo edesauttoi merkittävästi Viron tunnetuksi tekemistä ”turismimaana” ulkomailla. 1920- ja 1930-luvuilla panostettiin kovasti Viron markkinointiin naapurimaissa. Mainoskampanjoissa levitettiin viron-, suomen-, ruotsin-, saksan- ja muunkielisiä julisteita ja esitteitä Viron suurlähetystöjen ja konsulaattien, matkatoimistojen ja laivayhtiöiden kautta. Pärnu, Haapsalu ja Kuressaare toteuttivat Tukholman ja Helsingin sanomalehdissä mittavan mainoskampanjan. Varsinkin Ruotsin suunnalla oltiin aktiivisia. Vuonna 1923 alettiin Viroon kesänviettoon saapuville myöntää viisumeita kevennetyin perustein.

    Jo 1920-luvun alussa naapurimaista alkoi saapua ensimmäisiä Viron kesänvietto- ja hoitotarjontaa koskevia tiedusteluja. Samoin saapuivat ensimmäiset suomalaiset ja pohjoismaiset lomailijat.

  • 1922

    Uusi parantola Haapsaluun

    Haapsalu kuursaal. Foto. Jaan Moik’i erakogu.

    Kesällä 1922 Haapsaluun avattiin Viron Punaisen ristin myötävaikutuksella kenraali Laidonerin nimeä kantanut invalidien parantola. Muta- ja kylpylälaitoksista hoitopalveluita tarjosivat lisäksi kaupungin 18 kylpylälaitosta, 32 kylpyhuonetta käsittävä tohtoreiden Arronet’n ja Krusenstiernin mutahoito- ja kylpylälaitos sekä Weltzin ortopedia- ja hierontainstituutti.

  • 1923

    Skandaalimaiset yhteisrannat

    Suvepäev Pirita rannas: suplejad meres, jalutajad, puhkajad lamamistoolidel ja liival, rannakohvik., TLM F 10229:119, Tallinna Linnamuuseum, http://www.muis.ee/museaalview/1190709

    1920-luvun alussa eurooppalainen uimarantakulttuuri ehätti Viroon. Se merkitsi naisten ja miesten yhteisrantoja, auringonpalvontaa ja sporttista seuraelämää – eli rantalomailua. Ensimmäinen yhteisranta avattiin vuonna 1923 Tallinnan lähistölle Piritaan, seuraava vuonna 1924 Pärnuun. Tämä aiheutti ”vanhoihin traditioihin kiinnittyneissä kylpyläkaupungeissa” ensin kovaa polemiikkia ja paikoin suoranaista vastarintaa. Kuressaaressa oli vielä 1930-luvun alussa naisille ja miehille omat pukeutumistilat ja uimaranta-alueet. Molempien sukupuolten yhteinen rantaelämä sai alkunsa vuonna 1932.

  • 1939

    Toisen maailmansodan vaikutukset

    Kylpyläkaupungit kehittivät optimistisesti ja tulevaisuuteen uskoen kesänviettoalaa eteenpäin, mutta syyskuun lopulla 1939 Neuvostoliitto painosti Viron yhteistyö- ja avunantosopimukseen, ja marraskuussa Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan, joten käänteentekevät ulko- ja sisäpoliittiset tapahtumat jäädyttivät kylpylätoiminnan kehityksen vuosiksi.

  • 1940

    Suuret uudelleenjärjestelyt

    Kesäkuussa 1940 tapahtunut kansanhallituksen valtaantulo merkitsi Virolle valtavia muutoksia. Suurin osa kylpylöistä kansallistettiin, ja hoito- ja lomailulaitosten ylläpito, hallinto ja talous siirtyivät valtion viraston alaisuuteen. Uudelleenjärjestelyt kylpylöiden taloudenpidossa muovattiin uuden ideologian, elämäntavan ja arvojen propagandasanomaa palveleviksi. Kesäkuun vallanvaihdon jälkeen alettiin välittömästi valmistella työläisten lomakodin avaamista Pärnun Rannahotelliin. Heinäkuun 7:ntenä ensimmäiset vieraat saapuivat Tallinnasta, Narvasta, Tartosta, Viljandista ja muualta Virosta. Yhteensä lähes 110 työn veteraania – ”rakkokämmeniset tehtaiden ja verstaiden sankarit, jotka saavat tasavallan hallituksen ansiosta ensimmäistä kertaa elämässään nauttia lomasta ja hoidoista”. 

  • 1942

    Sotilaiden kylpylä

    Vuosina 1942–1944 Pärnun kylpylä tarjosi terveydenhoitoa lähinnä suoraan rintamalta hoitoon ja lepäämään saapuneille sotilaille sekä rajoitetusti siviileille.

  • 1943

    Haapsalu avaa uudelleen

    Haapsalu jahtklubi. Postkaart. Jaan Moik’i erakogu.

    Kesällä 1943 Haapsalun mutahoitola avattiin uudelleen. ”Työläiset ja lapset – he ovat tänä vuonna Haapsalun itseoikeutettuja ”korkeita kylpylävieraita”, joille kylpylä mieluusti avaa ovensa”, paikallinen sanomalehti Lääne Sõna kirjoitti.

Source / texts author: Tiit Kask © 2012-2013

Viron kylpylät - terveydeksesi jo 200 vuotta!

Selaa spas sijainnin mukaan

Valitse sijainti
  • Haapsalu
  • Kuressaare
  • Laulasmaa
  • Otepää
  • Pärnu
  • Rakvere
  • Tallinn
  • Tartu
  • Toila
  • Värska
  • Võru
Valitse kylpylä
  • V kylpylä- ja konferenssihotelli
  • Tallink Spa & Conference Hotel
  • Tallink Pirita Spa Hotel
  • Saaremaa Spa Hotels
  • AQVA Hotel & Spa
  • Lavendel Spa Hotel
  • ESTONIA Resort Hotel & Spa
  • Viiking Spa Hotel
  • Toila Spa Hotel
  • Tervise Paradiis Spa & Vesipuisto
  • Tallinn Viimsi Spa Hotel
  • Tervis kylpylähotelli
  • Värskan resort-terapiassa keskusta
  • Spa Hotel Laine
  • Pühajärve Spa & Holiday Resort
  • Hestia Hotel Laulasmaa Spa
  • Kubija hotelli-luontokylpylä
  • Kalev Spa Hotelli & Vesipuisto
  • Grand Rose Spa Hotel
  • Fra Mare Thalasso SPA
  • ESTONIA Medical Spa & Hotel